Taloyhtiöllä on hyvä olla rahaa säästössä niin yllättävien kustannusten takia, mutta myös normaalien kulujen maksamista varten. Taloyhtiön kustannukset jakaantuvat epätasaisesti vuoden mittaan, vaikka hoitovastike kerätään tasaisesti joka kuukausi. Kustannuksista esimerkiksi suuret kuluerät kuten kiinteistövero maksetaan syksyllä ja lämmityskulut painottuvat talvikaudelle. Ilman hyvää puskuria laskut voisivat jäädä maksamatta ja taloyhtiö elää maksamalle edellisen kuun laskuja tulevien kuukausien vastikkeilla.
Taloyhtiössä juoksevat kustannukset, kuten lämmitys, sähkö, vesi, isännöinti, kiinteistönhoito ja vuosittaiset korjaukset katetaan hoitovastikkeella. Hoitovastikejäämä tarkoittaa käytännössä sitä määrää, kuinka paljon yhtiöllä on omia säästöjä, joita voidaan käyttää yleisten kustannusten kattamiseen. Ylijäämäisyys tarkoittaa sitä, että säästöjä löytyy ja alijäämäisyys taas kertoo sen, että taloyhtiöllä on enemmänkin tarve velkaan, sillä tuotot eivät ole kattaneet kuluja eikä säästöäkään siten ole syntynyt.
Kuinka paljon taloyhtiöllä tarvitsee olla säästöjä?
Yleensä taloyhtiöille käytetään samaa nyrkkisääntöä kuin henkilökohtaiseen talouteen: taloyhtiöllä tulisi olla säästössä noin 2-4 kuukauden hoitovastikekertymä. Jos hoitovastikkeita kerätään joka kuukausi noin 5 000 € edestä, tulisi säästössä olla noin 15 000 €.
Toinen vaihtoehtoinen ajattelu on, että jos kyseessä on kaukolämmöllä lämpiävä rakennus, tulisi säästössä olla yhden kaukolämmönvaihtimen verran rahaa. Tämä olisi siis noin 20 000 – 30 000 €.
Onko järkevää kerätä rahaa tilille vain makaamaan? Onko muita tapoja?
Muita tapojakin löytyy, vaikka säästöt ovat yleensä paras ratkaisu. Tililimiitti on yksi vaihtoehto, jolloin taloyhtiö elää hetkittäin luotolla maksaen siitä korkoa pankille. Ylimääräiset vastikkeet ovat myös vaihtoehto, mutta yleensä niiden käyttöä suositaan vain äärimmäisissä tilanteissa, eikä jatkuvana keinona.
Taloyhtiön taloustilannetta tarkastellaan yleensä viimeistään talousarvion teon yhteydessä. Taloyhtiön hallituksen ja kiinteistömanagerin on siinä vaiheessa hyvä keskustella, mikä on taloyhtiön tavoite maksuvalmiuden suhteen: kuinka paljon säästöjä halutaan olevan ja miten säästöt kerrytetään.